Muuten viimeisellä viikolla kokeiltiin vähän uudenlaisia tekniikoita, siis sellaisia, joita ei oltu vielä kokeiltu. Vaikka paljon on toki vieläkin sellaista, joista ei ole ollut puhettakaan.
Ensin teimme asetelman ruukkuun. Asetelman tuli olla radiaalinen, mutta niin, että kasvupiste olikin astian alapuolella sen sijaan, että se olisi tyypillisesti ollut astian sisällä. Värimaailman piti sopia astian väriin ja työ sai olla vähän läpinäkyvä.
Sienitekniikka alkaa olla kivasti hallinnassa. Tässä ei ollut mitään ongelmaa ja sain kiitosta värivalinnoistani.
Saimme myös kokeilla asetelmatekniikkaa, jossa maljakon sisään tehtiin alumiinilangasta ikään kuin kehikko, mihin materiaalit pistettiin. Puhe oli myös mikado-tikkujen käytöstä. Tämän tein aika pikaisesti, kun sain pajunkissoista idean tehdä vähän modernimman pääsiäisteemaisen asetelman pajunoksista ja keltaisista neilikoista, jotka yhdistin mikadoilla lävistämällä. Asetelman piti olla lineaarinen, mikä nyt meni kevyesti metsään, kun tikut vetivät neilikat väkisin vähän vinoon. Käyttökelpoinen idea kuitenkin.
Seuraava työ oli ehkä jopa suosikkini koko vuonna. Teimme asetelman laakeaan astiaan sienitekniikalla. Sieni kiinnitettiin pohjaan sienipidikkeellä, joka oli kiinni fix-massalla. Tuli nekin tutuiksi. Mikäs siinä täyttäessä kulhoa kukilla. Saatavilla oli ihanan keväisen värisiä kukkia ja tästä tulikin aika hempeä, mutta raikas kuitenkin. Upeita asetelmia saa siis näinkin, vaikka korkeutta ei paljoa tulisikaan.
Saman työn voi tehdä myös toisin. Jonna oli ottanut merellisen ja väljemmän tyylin. Hillityn tyylikästä.
Seuraava työ olikin jo todella erilainen. Kokeilimme kehikkokimppuja, jotka sai tehdä viuhkaksi, ympyräksi, sydämeksi tai miksi nyt keksikin. Nämä kimput ovat hyvin näyttäviä esimerkiksi ojennettaviksi kimpuiksi, mutta niihin ei mene paljoa materiaalia.
Tekniikassa siis tehdään ensin kimpulle kehikko, joka voi olla tehty mistä vain soveltuvasta, esimerkiksi pajun oksista tai alumiinilangasta. Me käytimme kanaverkkoa, joka täytetään esimerkiksi meriheinällä, sisalilla tai sammalella, joka samalla naamioi kanaverkkoa. Sitten kukat pistellään koristellusta kehikosta läpi. Kukkien tulee olla aika jäykkävartisia ja niiden lisäksi on hyvä käyttää esimerkiksi mikado-tikkuja tanakoittamaan rakennetta. Kun materiaalit ovat paikoillaan, kootaan varret ja tikut spiraaliin ja sidotaan tiukasti kiinni.
 |
| Opettajan kehikko täytettiin naavatillandsialla eli ilmakasvilla. |
Itse lähdin dramaattisen tummien ruusujen inspiroimana tekemään hieman synkemmän puoleista, itämaishenkistä viuhkaa. Muuten tekeminen onnistui ihan hyvin, mutta ruusuissa oli niin ohuet varret, että ne eivät tahtoneet pysyä suorassa. Vahvistin rakennelmaa siis vähän pajun oksilla opettajan vinkistä. Se auttoi vähän, mutta jälkiviisaana olisin voinut jättää yhden tai kaksi ruusua pois, niin työ olisi ollut tukevampi, mutta silti näyttävä. Tämä olisi sopinut vaikka goottimorsiamelle kimpuksi.
 |
| Tässä esimerkki siitä, millainen on vastaavalla tekniikalla tehty pyöreä työ. Tekijää en muista. |
Sitten kokeilimme vielä muoto-asetelmaa. Ideana on täyttää sieni niin, että sen muoto ei katoa. Sitä olisi hyvä jopa korostaa materiaaleilla. Sientä ei tarvitse välttämättä peittää kokonaan vihreillä, vaan sen voi täyttää vaikkapa pienillä kukilla.Tässä oli opettaja Helin esimerkki aiheesta. Eukalyptuksen lehdet näyttävät todella kauniilta näinkin käytettynä.
Halusin kokeilla peittää sienen mukavan tanakoilla ja kiiltävillä muratinlehdillä. Se näyttikin aika hyvältä. Kukkien kohdalla pidättelin itseäni, etten päästäisi runsauden tautiani taas valloilleen. Muratin oksan keitaisin vielä sydämen muotoa myötäilemään. Tästä tulikin aika kiva näin hillittynä.
