19.3.2017

Lähiviikko 6, osa 2. – Pyöreä ja laskeutuva morsiuskimppu kahvaan

Seuraavaksi vuorossa oli pyöreän morsiuskimpun teko kahvaan sienitekniikalla. Kimppu siis rakennetaan valmiiseen kahvaan, jossa on kasteltua kukkasieni.


Kahvaan tehtävän kimpun sitomiseen on hyvä olla kimpputeline. Muutoin kimpun sitominen voi olla hankalaa. Ensimmäisenä kahvaan sidotaan ns. mansettivihreät eli vihreät, jotka muodostavat kimpun ympärille nimensä mukaisesti hyvän kehyksen eli mansetin. Lehdet, joissa ei ole pitkää vartta, pistetään sieneen haarukkalangoituksen avulla.


Seuraavaksi tehdään kukilla kimpun muoto ääripisteiden avulla sekä asetetaan keskuskukka paikoilleen. Tässä kohtaa on jo hyvä pitää mielessä, ettei anna muodon lipsahtaa neliömäisen puolelle. Loput sidonnasta tapahtuukin sitten aivan kuin sieneen tehtävää asetelmaa tehdessä. Siitä on pidettävä huolta, että muoto säilyy pyöreänä. Varsia ei myöskään saa työntää liian syvälle sieneen, koska sienitilaa on vain vähän.

Lopuksi viimeistellään kimpun takaosa liimaamalla mansettilehtien takapuolelle lisää lehtiä niin, että langoituksessa käytetyt rautalangat peittyvät. Kahvan voi myös halutessaan päällystää. Käytännössä se olisi helpompi tehdä ennen kimpun sitomista, mutta silloin sienestä valuva vesi saattaa kastella ja sotkea nauhan.













Lähdin omassa kimpussani liikenteeseen murretun värisistä neilikoista, joiden ympärille muodostui talvimorsiamen kimppu. Ihastuin kovasti muratin lehtiin ja marjoihin materiaalina. Onnistuin mielestäni materiaalivalinnoissa ja kimpun muodossa hyvin, mutta suuret neilikat saavat ilmeen vähän raskaaksi. Tähän olisi voinut auttaa se, että olisin tehnyt kimpusta ihan pikkuisen suuremman, jolloin neilikat eivät olisi niin hallitsevia.




Laskeutuvan kimpun tekniikka on muuten hyvin lähellä pyöreää kimppua, mutta se tehdään kallistettuun kahvaan ja sillä on muutamia omia niksejään, joihin tulee kiinnittää huomiota. Mansettivihreät sidotaan saman tapaan, mutta jo niiden kohdassa aletaan muodostaa kimpulle roikkuvaa latvaa, jonka tulee olla linjassa kahvaan nähden. Keskuskukkaa asettaessa pitää olla tarkkana siinä, että kukka tulee kahvan linjan mukaisesti hieman yläviistoon. Ääripisteiden kukkia asettaessa pitää samalla lailla latvakukkaa asettaessa pitää olla silmä kovana siinä, että latva tulee suoraan.

Kimpun sitominen jatkuu latvasta. Latvaan tulevat raskaat materiaalit tulisi aina lukituslangoittaa, jotta ne eivät pääsisi putoamaan, vaikka morsian ravistelisi kimppuaan kuinka villisti juhliessaan. Siihen kannattaa käyttää kaunista, kevyttä ja laskeutuvaa materiaalia. Latvasta ei saisi tulla liian raskas, vaan siitä tulisi nähdä hieman läpi. Siinä kannattaa käyttää myös ketjutustekniikkaa roikkuvien elementtien luomiseksi eli sitoa esimerkiksi lehtiä, kukkia tai muuta koristetta roikkumaan köynnöksenä kimpusta. Itse ketjutin kimppuun tötteröksi käärittyjä eukalyptuksen lehtiä.

Kun kimppua työstää kohti keskustaa, kannattaa myös muiden kukkaryhmien lomaan asettaa jotain valuvaa materiaalia kohti latvaa korostamaan kimpun ilmettä ja muotoa.

Kimpun takaosa viimeistellään kuten pyöreässä kimpussa, mutta vihreät saavat mukailla kimpun muotoa.


Olin hyvin tyytyväinen kimppuuni. Materiaalivalinnat ovat suunnitelmani mukaan hempeään romanttiset ja muoto onnistunut. Livautin mukaan myös alumiinilankaan pujotelluista hypericumin marjoista lenkin tuomaan yllättävän lisäelementin kimppuun. Ensin epäröin sopiiko se romanttiseen tyyliin, mutta ainakaan minun silmääni se ei riitele. Nyt onnistuin myös pitämään työn ilmavana, kimppu ei näytä täyteen tungetulta. Opettaja olisi toivonut mukaan enemmänkin eukalyptus-ketjua.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti